Gary L. Wean: There’s a Fish in the Courthouse

Luin syksyllä 2015 rajun paljastuskirjan There’s a Fish in the Courthouse, jonka on kirjoittanut Gareth (Gary) L. Wean 1987. Tässä kirjan uusintapainoksessa 1996 on siihen lisätty prologi ja synopsis. Kirja on erittäin suositeltava, joten kannattaa tilata antikvariaateista. Tosin omani maksoi 130 euroa Amazonista, vaikka hajosi käsiin lukiessa eli kallis se on. En löytänyt pdf-kirjana, mutta tässä löysin uutta luettavaa mieheltä ja hyvältä näyttää silmäilyn perusteella:

MC Piper kertoi taannoin jossain podcstissä, että Wean on jo kuollut. Hänen kirjoistaan pääsinkin tämän kirjan jäljille. Pääteoksessaan the Final Judgement on poimintoja kirjasta. Esim. sisäpiirin tiedot Howard Huntista ja Marilyn Monroen murhasta. Myös huumekauppaa Iranista ja yrityslahtauksia establishmentin pyörittämänä. Olenkin kirjoittanut jo yhden bloggauksen tuon kirjan perusteella Monroen murhasta (tulossa) . Cohenin ja Marilynin tapaus on käsitelty osittain jo tuossa blogissa. Samoin Cohenin ja Menachem Beginin. Begin vieraili paljon Cohenin luona 60-luvun alussa, jolloin Wean tarkkaili molempia ja salakuunteli heitä. Huvittavaa on se, että myöhemmin Weanin luona vieraili israelilainen kirjailija, jonka tehtävä oli ollut juurikin puhdistaa Beginin maine eli tehdä tyhjäksi väitteet Beginin yhteyksistä USA:n mafiapäällikköihin. Vuonna 1960 Begin oli enemmän Cohenin luona kuin Israelissa. Hän yritti raivoisasti saada tietää Kennedyn suunnitelmista Israelin suhteen. Juutalainen Joey Bishop keksi ajatuksen Kennedyn ja Marilynin saattamisesta yhteen ja Piscitellin ohjeistaman Marilynin kautta yritettäisiin sitten saada urkittua myös tietoja. Marilynin epäpoliittisuuden ja vastahakoisuuden vuoksi anti jäi ilmeisesti melko laihaksi. Mickey Cohenin tyttöystävä Barr kulki kuriirina edestakaisin Jack Rubyn luota Dallasista Beverly Hillsiin Beginin ja Cohenin luokse. Piscitelli ei saanut Marilynistä mitään irti. Cohen raivostui ja käski vaikka huumata Marilynin, jotta tämä olisi onkinut tietoja Kennedyn suunnitelmista Israelin suhteen. Kennedyn suunnitelmat rauhaturvaajien ja Etelä-Amerikan maidenrajusta rahoittamisesta järkyttivät Cohenia ja Beginiä.

Gary Wean edustaa amerikkalaista sankarityyppiä. Hän vaikuttaa perinteisiin oikeisiin amerikkalaisiin perinteisesti yhdistettyjen ihanteiden ja parhaiden piirteiden edustajalta. Hän osallistui Toiseen maailmansotaan laivastossa Tyynellä valtamerellä. Sodan jälkeen hän toimi poliisina Los Angelesissa ja ympäristössä. 1940-luvulla hän oli lähellä kuolla, kun hän yritti pidättää vaarallisen rikollisen. Ajojahdinjälkeen tämä autonsa hylännyt murhamies pimeällä pihalla pyysi, ettei Wean ampuisi. Kuitenkin rosvo äkkiä kääntyi ja ampuikin aseellaan päin Weania, mutta luoti sattui osumaan vyön solkeen. Wean puolestaan ampui rikollisen. Suoraselkäinen poliisi eteni urallaan rikostutkijaksi. 50-luvulla hän tutki erilaisia rikoksia mm. Hollywoodissa, joten hän pääsi lähelle filmikaupungin todellista olemusta. Lopulta mies suoritti tutkimuksia Los Angelesin piirikunnassa yleisen puolustajan alaisena etenkin Venturan alueella.

Kirja alkaakin tästä toiminnasta Venturassa ja sen ympäristössä 1960-luvulla. Miehen esimieheksi on tullut muuan Richard E. Fish, joka osoittautuu kirjan perusteella psykopaattiseksi ja kaikenlaiseen laittomuuteen sekaantuvaksi mielipuoleksi. Hra Fish saattoi pimittää todistusaineistoa ja tehdä kaikenlaista vilppiä, jotta voittaisi juttuja. Hän myi apureineen todisteita asianajajille ja ehdonalaisuus / takuuratkaisuja. Mitään väliä ei ollut sillä, tuomittaisiinko syytön mies jopa murhasta. Hra Fish värväsi poliiseja pitämään silmällä naapureitaan oikeiden töiden sijaan Naapureita oli myös määrä saattaa edesvastuuseen jostain rikoksesta, joita he eivät olleet tehneet. Hän oli riidoissa kaikkien naapuriensa kanssa ja hänen tyttärensä oli myös riitautunut ja hra Fish yritti järjestää kostoa kummankin puolesta. Koska Wean kieltäytyi tällaisesta toiminnasta, hän joutui tietenkin suuriin vaikeuksiin saatuaan hra Fishin vihamiehekseen. Kaiken huippu oli se, kun Weanin työtoveri, joka oli suostunut kaikkeen erinäisiä lomia ym. vastaan, kertoi Weanille tulevasta rikollisesta operaatiosta. Hän yritti pyytää Weania mukaan luultuaan ilmeisesti, että Wean oli mukana pimeissä kuvioissa. Työtoveri kertoi ”erittäin vaikutusvaltaisten piirien” päättäneen syrjäyttää tärkeitä paikallispoliitikkoja ja virkamiehiä. Poliisien oli määrä lavastaa heidät syylliseksi erinäisiin rikoksiin. Rahapalkkio olisi ollut huomattava myös näille poliiseille. Viimeisin tapahtuma oli liikaa ja Wean teki kantelun hra Fishin toimista. Kävi ilmi, että Fish ei edes ollut miehen oikea nimi. Kaikki hänen menneisyydessään oli epäselvää. Hän oli järjestänyt alaisikseen lakimiehiä, jotka olisi milloin tahansa voitu hyllyttää loppuiäkseen ammatistaan ja saattaa myös rikosvastuuseen menneistä toimistaan. Tämän vuoksi ainoa mahdollisuus oli tehdä kaikki niin kuin hra Fish halusi. Paikalliset vaikuttajat vaikuttivat erittäin suopeilta Weania kohtaan.

Suopeus oli ollut kuitenkin vain savuverho. Tietenkin suuri valta oli myös toiminut kulisseissa, kun Weanin kantelu oli tullut sen edustajien korviin. Mitään oikeusjuttua ei tullut Mr. Fishiä kohtaan, vaan Gary Wean joutui oikeuteen lukuisten syytteiden vuoksi, jotka hra Fish oli pystynyt ostamaan Weania vastaan. Weanille osoitettiin puolustusasianajaja, joka kuitenkin toimi erittäin surkealla tavalla. Wean huomasi liian myöhään, että häntä oli petetty. Viimeiseen asti hänelle oli aina kerrottu kaikenlaisia tekosyitä, miksi erinäisiä asioita ei oltu vielä otettu esiin ja miksi ei otettaisi ollenkaan. Lopputulos oli se, että Wean menetti virkansa. Tuomion jälkeen asianajaja oli kadonnut maan alle eikä Wean pystynyt saamaan ketään toista asianajajaa tilalle. Hän huomasi, että kaikki asianajajat voitiin saattaa niin kovan pelon valtaan, että jotkut ihmiset eivät vain voineet saada asianajajaa millään tavalla. Wean huomasi, että vaikutusvaltaista ja vahvaa tuomaria vastaan ei uskallettu toimia, koska seurauksena olisi ollut uran tuho. Järjestelmässä oli jotain pahasti vialla, kun usein tuomaria ei jouduttu valitsemaan vaalilla vastaehdokkaiden puuttuessa. Polisi useinkin toimi ammattitaitoisesti, mutta korruptoitunut ja mätä oikeuslaitos ei toiminut. Mainittakoon, että em. korkeat virkamiehet/poliitikot todella kaadettiin perusteettomin syytöksin siltä osin, kun heitä ei oltu saatu vapaaehtoisesti eroamaan.

Mutta kaikki ei ollut vielä ohitse. Weanille oli luvattu, että Grand Jury järjestää kuulemisen ja silloin Wean voisi esittää kaiken kokemansa ja näyttää todistusaineistonsa. Alueen korkein oikeusviranomainen ja yksi korkeimmista merkkihenkilöistä (tuomari Jerome Berenson) kuitenkin jonkin ajan päästä yksinkertaisesti peruutti Grand Juryn suunnitellun kuulemisen ilman selityksiä. Aiempaa oikeusjuttua oli ollut viranomaisena valvomassa ja seuraamassa muuan Phillip Cohen, joka oli näytellyt hämmästynyttä kummallisen prosessin johdosta, mutta tosiasiassa kirjoittanut laittoman päätöksen, jonka perusteella Grand Juryn tutkimus pysäytettiin. Hän oli johtanut Weania harhaan antamalla ymmärtää, että oikeus kuulemiseen olisi ollut mahdollista. Tuolloin Wean oli pulassa ilman asianajajaa ja yllättynyt kaikista rikoksista ja kieroiluista eikä siksi kyennyt puolustautumaan. Alueen napamies tuntui myös pystyvän komentamaan kaikkia oikeusviranomaisia alueella. Kun Wean oli viimein löytänyt yhden lakimiehen avukseen (vuosien päästä ei hänkään enää jaksanut taistella), hän alkoi taistelun saadakseen oikeutta itselleen. Kuitenkin järjestelmällisesti kaikki oikeusjutut kaatuivat jo ennen kuin ne olivat alkaneetkaan. Jokainen tuomari yritti kaikenlaista vilunkia ja oikeusviranomaiset tekivät kaikenlaisia törkeitä temppuja ja jopa rikoksia tässä yhteydessä. Pääasiallinen keino oli tietenkin väittää, että minkä tahansa kanteen Wean yritti laittaa vireille, kyse olisi mielisairaan touhuista tms. ja tuomari julisti aina koko jutun mitättömäksi (”The case dismissed”). Puheet senaattoreillekaan eivät auttaneet, vaan kaikkialla oli seinä vastassa. Sama rikollismafia piti tietenkin otteessaan niin valtakunnallista vallankäyttöä kuin piiritason ja osavaltiotason vallankäyttöä. Wean sisuuntui vastoinkäymisistä ja vääryyksistä ja hänkin lisäsi kierroksia taistelussa koko ajan. Vuonna 1987 taistelua oli jatkunut jo lähes 20 vuotta eikä Wean ollut vieläkään saanut asiaansa eteenpäin. Sentään yhden oikeusjutun hän oli juuri saanut voitettua, kun häntä oli syytetty vihamiestensä kätyreiden taholta olemattomista rikoksista. Kirjassa kaikki toimijat mainitaan mielenkiintoisesti nimeltä, mikä tekee siitä ainutlaatuisen. Se on todellinen paljastuskirja.

Vaikka Wean ei lopulta joutunut vankilaan tai mielisairaalaan, vihollinen pyrki pitämään huolta siitä, että hän ei juuri olisi päässyt rikastumaan. Wean oli kuitenkin tarmokas ja pystyvä mies. Potkut saatuaan hän pian perusti autokorjaamon ja huoltoaseman ja alkoi pian myös pyörittämään ravintolaa. Sittemmin useampia ravintoloita. Tässäkin hän kohtasi uskomattomia vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Hänen anniskelulupiaan peruttiin tai sellaisia ei myönnetty. Rakennusvalvonta ja palotarkastajat saattoivat pakottaa remontteihin tai toiminnan lakkauttamiseen. Ihan kaikki viranomaiset eivät olleet täysin oikeuslaitoksen tapaan komenneltavissa, vaan useissa niistä oli vihollismafian kätyreitä, jotka yrittivät petkuttaa Weania ja yhteiskuntaa yrittämällä tekeytyä valtuudet omaaviksi virkamiehiksi. Vihollisen toimia haittasi myös se, että Weanilla oli myös suhteita. Toisinaan takaiskuja siis kuitenkin tuli ja kovia. Ravintoloita joutui myös tuhopolttojen kohteiksi ja kerran Weania oli jo ollut väijymässä palkkamurhaaja, kun vastustaja oli ennakoinut erään yhteenoton alla, että miehen oli kai varminta kuolla. Kaiken huippu oli vuosien jälkeen se, että oikeusviranomaiset väärensivät kiinnekirjalla miehen koko asunnon jollekin firmalle, joka alkoi tehdä kovasti kiusaa. Tämä firma saapui myllertämään koko Weanin puutarhan ja kasasi pihalle jätevuoren. Kiusanteko jatkui vuosia lukuisilla eri tavoilla. Omituista oli myös esim. se, että paikallinen napamies, joka oli evännyt Grand Juryn jutun, saattoi määrätä kaikenlaisia määräyksiä siitä, millainen oikeuskanteen hakemuksen olisi oltava. Marginaalit tuli olla tietyn levyiset ja muuta ihmeellistä, jotta kanteen laatijat olisivat luovuttaneet. Kuin ihmeen kaupalla kaikki vastineet ja anomukset kuitenkin pyrittiin tekemään määräysten mukaisesti ja tehtiin.

Wean pyrki myös politiikkaan ja vaikutti paikallistaholla ja pyrki saamaan juttuja paikalliseen lehteen. On selvää, että paikallinen valtamafia tarjosi Weanille mahdollisimman vähän julkisuutta. Hänen oli luotava oma pikkulehti, The Oak View Journal. Pian Wean ei voinut esiintyä väittelytilaisuuksissa ym. Lisäksi vastustaja viisastui ja Wean sai kuin saikin rikostuomion tekemättömistä rikoksista eli oikeusmurhalla hänen poliittinen toimintansa tehtiin mahdottomaksi. Näin hän ei enää voinut yrittää asettua ehdolle missään vaaleissa. Paikallinen napamies Berenson oli saanutkin Weanista kovan vastuksen. Hän oli paikallisen valtamafian merkittävänä osana rummuttanut medioissa ja nukkepoliitikkojen välityksellä ehdotusta koko oikeustalon siirtämisestä sivukylille. Muita virastoja siirrettäisiin sinne myös. Koko kaupungin keskusta ja uusia liikenneyhteyksiäkin rakennettaisiin kahdeksan kappaletta. Tietenkin miehen ja tämän rikostoverien firmat olivat ostaneet maat ja saivat kaikki rakennusurakat, jotka tietenkin olivat järkyttävän ylihintaisia. Lopullista hinta ei tietenkään kansalaisille kerrottu. Valtamafia ajoi suunnitelmansa läpi Weanin urheasta taistelusta huolimatta. Venturan piirin ylituomari Berenson oli 18 vuodessa saanut itselleen lähes kuninkaan aseman. Hän tuntui pystyvän ohjailemaan tapahtumia piirikunnassa miten tahtoi. Yleensä hänelle ei löytynyt vastaehdokasta. Weanin taistelu johti lopulta vastaehdokkaan löytymiseen ja Berensonin vetäytymiseen eläkkeelle. Rikollismafian otteeseen piirikunta tietenkin yhä jäi. Hänellä oli tietenkin ollut mm. oma lakifirma kumppaninsa Nordmanin kanssa, jonka avulla kaikenlainen hämärä toiminta oli mahdollista. Tässä taitettuja sivuja silmäillessäni silmiini sattuu myös muuan tuomari Pregerson. Weanin loistava taistelu paljasti koko ajan kytköksiä Berensonin koneiston joutuessa torpedoimaan kanteita ja tekemään kaikenlaisia konnuuksia.

Kirjassa on paljon kuvauksia, kuinka kaikki Weanin yritykset paljastaa erinäisiä väärinkäytöksiä torpedoitiin. Kerran eräs kuuleminen oli määrä järjestää paikallispolitiikan rikollisuudesta ja korruptiosta, mutta siihen järjestettiin luottojäsenet. Eräs nainen tosin möläytti jotain, mitä ei olisi pitänyt, mutta tämä lakaistiin maton alle. Usein ihmiset, jotka aikoivat jotenkin olla mukana Weanin paljastuksissa tai yleensä projekteissa, jotka olivat valtamafian tiellä, tuhottiin tavalla tai toisella. He saattoivat saada syytteitä ym. Heitä jopa murhattiin. Tyypit, joilta oli viety omaisuus tai ryöstetty, yrittivät turhaan taistella oikeusteitse vääryksiä oikeistuiksi, sillä kohtalona oli usein varma tapio. Kaikki eivät tajunneet tätä, vaan maksoivat omaisuuksia petollisille asianajajille.

Paikallisen napamiehen kaapeissa oli paljon luurankoja. Hän oli valitsemiensa alaisten kanssa harjoittanut lähes yksinvaltiaan otteita vuosikausia, koska oli pystynyt vaikuttamaan mafiansa avulla tuomareiden nimittämiseen. Ennen kuin hän älysi salata oikeustapaustensa arkistonsa Weanilta, tämä oli löytänyt merkkejä lukuisista väärinkäytöksistä. Piirikunnassa oli esim. suoritettu rikollismafian eduksi yritysrosvouksia. Erittäin tuottoisat yritykset vietiin oikeuteen ja ryöstettiin rikollismafialle ilman kunnon perusteita. Myös arvokiinteistöjen omistaja saattoi kuolla hämärissä olosuhteissa ja sitten väärennetyillä testamenteilla ym. kaapattiin yrityksiä rikollismafialle. Wean esittää myös tällaisten asioiden penkojien outoja kuolematapauksia valtamafian taholta. Ei ihme, että kaikki tällainen oli mahdollista, kun esim. presidentti Reaganin lähimpinä miehinä oli sekä italialaisen että juutalaisen mafian korkeita toimijoita (Mishpuckasta kansallisen turvallisuuden johtaja William P. Clark. Tämän oli jätettävä 80-luvun puolivälissä Washington, kun oli paljastunut, että hänen kotinsa katolla oli huipputehokas konekivääri, joka oli peräisin valtion varikoilta. Molemmat mafiasuunnat olivat panostaneet valtavia summia myös Reaganin uudelleenvalintaan). Monia liikaa tietäneitä myös lavastettiin syyllisiksi olemattomiin rikoksiin.

Jo 40-luvulla oli liikennepoliisina toiminut Wean joutunut kosketukseen gangsteri Cohenin kanssa. Kun liikennepoliisi päästi Micky Cohenin auton menemään, rehvakas gangsteripäällikkö antoi Weanille kilpahevosten listan ja sanoi: ”Pelaa näitä”. Wean pelasi ja kaikki 5 nimeä voittivat lähtönsä. Hän ei uskaltanut pelata viimeistä täydellä panoksella, koska ajatteli sen saattavan hävitä. Lähtö meni maalikameran ratkaistavaksi ja myös 6. hevonen olisi voittanut. Juutalaismafia sai varmasti paljon rahaa tuona päivänä. Järjestetyt kilpa-ajot ja esim. nyrkkeilyottelut olivat tavallisia. Myöhemmin tutkijana Wean joutui paljonkin selvittämään laitonta vedonlyöntiä ja sopuotteluita. Kirjan valokuvassa on nyrkkeilijä Sonny Liston ja tutkija ym. Las Vegasin Mishpuckat olivat järjestämässä sopuottelua, jossa Listonin olisi tullut sukeltaa ja Cassisu Clay (Muhammed Ali) olisi voittanut hänet. Clay ei tiennyt juonesta. Mishpuckat uhkasivat Listonia väkivallalla ja perheen surmaamisella, jos hän ei suostuisi. Los Angelesin piirin syyttäjä oli järjestänyt rikostutkimuksen saadakseen pelihuijaustoiminnan kuriin. Edellä mainitulla reitillä 1946 Wean oli nähnyt Jack Rubyn Cohenin kanssa. Vuotta myöhemmin 1947 hän tapasi Rubyn Vanhan Chinatownin baarissa peitetoiminnassa. Omistaja eräs Harry oli muualla. Jack Ruby oli saapunut istumaan ja esittäytyi. Hän sanoi arvanneensa Weanin ja kumppanien olleen poliiseja. Hän oli saapunut asialle Harryn puolesta. Hän sanoi Länsirannikon hiljentyneen sodan jälkeen ja siksi kaikki toiminta siirtyi juuri parhaillaan Miamiin ja Chicagoon. Neljän vuoden ajan tämä paikka oli ollut yksi harvoista kokomaassa, jossa merimiehet olivat päässeet maihin ja siksi myös tämä kapakka oli aina ollut täynnä. Myöhemmin samana vuonna Wean näki Rubyn ja Cohenin baarissa neuvottelemassa, minkä jälkeen he lähtivät.

Tämän gangsteri Micky Cohenin ja muiden juutalaisten mafiosojen kuriin laittaminen olikin vaikeampaa kuin voisi kuvitellakaan. Wean joutui paljon varjostamaan ja salakuuntelemaan Cohenia. Hän sai useita selviä todisteita tämän huumekaupoista ja huumemafian etabloitumisesta myös Venturaan. Oudolla tavalla Cohen ei kuitenkaan koskaan jäänyt kiinni. Hänellä oli selvästi suojelijoita vallan huipulla. Juttuja ei saatu aikaan selvistä todisteista huolimatta ja ratsiat vuodettiin. Myös muiden Cohenin ahdistajien toimet torpedoitiin ylemmän poliisijohdon taholta todisteista huolimatta. Joillekin saattoi käydä jopa huonosti. Kerran juuri hänet liian innokkaasti käpälälautaan Gardenan alueen laittomasta uhkapelitoiminnasta halunnut L. A. lakimies Sammy Rummel murhattiin. Samana päivänä Wean oli nähnyt apulaissheriffi Jack Baumgartenin Lennoxin ja Gardenan alueelta Cohenin autossa neuvottelemassa kovasti Cohenin juutalaisten konnien (Eli Lublin, Happy Meltzer) kanssa. Murhasta syytettiin poliisin ja lehdistön parissa tutulla tavalla italialaisten mafiaa (juutalainen lehdistö syytti aina italialaisia, kuten juutalainen Hollywood on lähes aina käsitellyt vain italialaista mafiaa). Poliisipäälliköt Donahoo ja Hamilton eivät halunneet kuulla mistään muusta, vaikka oli selvää, että kyse oli Cohenista todisteiden valossa puhumattakaan siitä, että Wean oli selvillä juutalaisgangsterien touhuista. Tyyli oli kaikkialla samanlainen. Wean tiesi Cohenin miesten tappaneen kaksi italialaista gangsteria, jotka olivat kovistelleet heidän prostituoitujaan etc. Poliisit syyttivät itsepintaisesti vakituista syntipukkiaan Jimmy Fratiannoa, vaikka tämä oli jokin harmiton pikkugangsteri, joka ei yleensäkään omannut aivoja tai kykyjä juuri mihinkään. Wean kertoo em. tuomari Harry Pregersonin kuuluneen nuoruudestaan asti Cohenin ihailijoihin.

Cohenin ystävä oli Jack Ruby, jolla oli ollut likaisia liiketoimia tämän kanssa jo 40-luvulta asti. Wean on ollut tietoinen myös Howard Huntin toimista Kennedyn murhaan liittyen. Sisäpiirin tietojen perusteella Wean sanoo, että Hunt oli johtanut jotain muuta ampujaryhmää, jonka tehtävä ei ollut ampua Kennedyä tai ei ainakaan kuoliaaksi. Määrä oli lavastaa murhayritys ja kytkeä Castro tähän. Ennen kuin he ehtivät tehdä mitään, jokin muu ryhmä oli ampunut Kennedyn kuoliaaksi. Howard Hunt ja laajat osat CIA:a menivät paniikkiin. MC Piper kertoo myös tietoja toisesta ampujaryhmästä, jolle olisi käynyt samoin. Kirjan kirjoittamisen jälkeen vuotaja John Tower kuoli 1991, minkä jälkeen Wean saattoi paljastaa myös hänen sukunimensä MC Piperille. Kirjassa False Flags (2013) MC Piper sanoo muutaman tahon vahvistavan John Towerin kytkökset JFK:n salamurhaan. Gordon Thomas (ja kanssakirjoittaja Martin Dillon) vahvisti yhteydet 2002 kirjassa Robert Maxwell: Israel’s Superspy. Kirjailijoiden mukaan tiedot Towerin yhteyksistä Daley Plzan tapahtumiin tulivat kolmesta lähteestä: FBI, CIA ja MI-6. Useampi tutkija on kertonut näistä ns. ”dummy assasination” -hankkeista, joita olisi ollut vireillä samaan aikaan. Hunt ja paljon puhutut kuubalaispakolaiset ovat se ryhmä, jonka niskoille syyt murhasta on yritetty vyöryttää. Ns. vaihtoehtoihmisille ja asiaa tutkineillekin on syötetty ja vuodettu vuosien varrella vihjeitä, jotka näyttäisivät osoittavan Huntin suuntaan ja kuubalaispakolaisten, myös KGB:n ja Castron. Molemmat ovat tyypillisin ns. vaihtoehtoihmisten ja ”totuudenetsijöiden” hypoteesi murhaajista. CIA:n sotahaukat tietenkin taustalla ym. Todellinen syyllinen jää näin sivuun ja kaikki luulevat, että salaillaan juuri tätä vihjattua tahoa. Tähän on jo alusta lähtien pyritty murhan suunnittelussa. Todellisen syyllisen voi päätellä juuri Rubyn ja Cohenin ja toisaalta Beginin ja Cohenin toimista ja sanailuista sekä suhteista.

Muutaman vuoden sisällä Weanille valkeni, että hänen vainoamisensa takana olivat juutalaiset. Selvät faktat osoittivat, että alusta lähtien kyseessä oli juutalaisten juonittelu hänen tuhoamisekseen. Asialla olivat koko ajan olleet juutalaiset. Kyseessä oli juutalaisten mafia. Kyseessä oli myös ihan oikea mafia, sillä kv. juutalaisuus oli hänen mukaansa venäläisten juutalaisten pyörittämän järjestäytyneen rikollisuuden otteessa. Kyseessä oli siis Mishpucka, Venäjän juutalaisten kv. rikollismafia, joka hallitsi jo lähes kaikkea järjestäytynyttä rikollisuutta maailmassa. Amerikassa se ohjasi valtaosaa juutalaisista pelon avulla eli suuri osa alistui tarvittaessa tottelemaan Mishpuckan käskyjä. Mishpucka oli erittäin vaarallinen, sillä toisin kuin Italian mafialla, sillä ei ollut vain tuomari siellä tai täällä, vaan se oli alistamassa koko systeemiä valtaansa. Se omisti jo useimmat lehdet ja pankit ja pystyi koko ajan enemmän käskyttämään poliittista kenttää kaikilla tasoilla. Kun puolet lakimiehistä oli juutalaisia, saattoi Henry Fordin sanoin juutalaismafia saada aikaan mitä hyvänsä, sillä joskus tuomari, syyttäjä ja puolustusasianajaja olivat juutalaisia. Mishpuckan napamiehet pääsivät valitsemaan tuomarit sellaisiin juttuihin, joissa vilppiä tehtiin mafian eduksi. Mishpucka saattoi käskyttää eri viranomaisista mafian jäseniä ja muita juutalaisia ja heidän kätyreitään Weanin kimppuun eri tavoin. Koska yhteiskunta oli pitkälle juutalaismyönteinen, ei tosiasioihin katsominen ollut ollut helppoa Weanillekaan. Hänellekin oi rakennettu jopa alitajuinen syyllisyys juutalaisten puolesta ja kammo kaikkea juutalaisvastaisuutta kohtaan.

Wean tajusi oikein maailman tilanteen ja maailman historian. Hän on oivaltanut, että koko ns. kylmä sota oli Mishpuckan suuri huijaus, jota käytettiin Mishpuckan eduksi niin kommunistimaissa kuin ns. ”vapaassa maailmassa.” Kommunismi oli Mishpuckan keksintöä ja väline maailman alistamiseksi ja suurten rikosten mahdollistamiseksi. Neuvostoliittoa ja USA:ta johti yksi ja sama Mishpucka, joka oli Venäjän vallankumousten takana. Neuvostoliitto laski juuri juutalaisia mafiosoja USA:in emigranteiksi, kun juutalaisemigraatiosta oli saatu sopimukset. Juutalaiselle Leninille ”porvari” oli yhtä kuin ei-juutalainen, joka omisti jotain. Mishpuckan hallitessa oli kristittyjä ja muita ei-juutalaisia murhattu kymmeniä miljoonia.

Wean oli huomannut, että amerikkalaisia ja koko maailmaa petettiin myös kansallissosialismin osalta. Hänen mukaansa kansallissosialismissa oli ollut kyse aidosta kansan tekemästä vallankumouksesta, jossa Mishpuckan rikoksista pöyristynyt kristillinen kansakunta oli itsepuolustukseksi tehnyt vallankumouksen Adolf Hitlerin johdolla. Kansallissosialismi oli ollut terve järjestelmä ja siksi Mishpucka oli tuhonnut sen alistamiensa ja pettämiensä kansakuntien avulla. Mishpucka oli siis sodasta vastuussa ja oli petkuttanut koko maailmaa holokaustivalehtelun avulla ja muun sotapropagandan kautta. Hitlerin toimet olivat olleet reaktioita Mishpuckan toimiin ja itsepuolustusta. Juutalaiset oli siirretty pois Eurooopasta eikä mitään joukkomurhia ollut ollut. Kyseessä oli Mishpuckan valheoperaatio. Keskitysleirien valokuvatkin osoittavat selvästi, että juutalaisia oli ruokittu siellä paremmin kuin saksalaisia sotilaita. Hitlerin vallankumouksesta Wean totesi, että juuri samantyyppinen aito kansan suorittama vallankumous olisi ollut syytä tehdä myös USA:ssa ja pian, sillä muuten Mishpucka orjuuttaisi koko yhteiskunnan täydellisesti ja tuhoaisi sen. Koko maa oli jo hajoamassa liitoksistaan. Todettakoon kuitenkin, että kyseessä oli hätäratkaisu, koska USA:n perustuslaki oli hylätty ja maata oltiin siis tuhoamassa ja orjuuttamassa. Vallankumous oli tosin ollutkin laillinen Saksassa. Jonkinlainen kumous olisi edessä ja hallittu selllainen tietenkin veristä sisällissotaa parempi. Kansa oli USA:ssa ajettu seinää vasten ja oli mahdollista, että seinää vasten ajettu jäniskin yrittäisi puolustautua, kun sille viimein oli valkenemassa, kuka oli vihollinen.

Wean kertoi heräämisestään juutalaiskysymykseen. Hänelle oli opetettu, että kristinuskovaisten olisi muka pitänyt pitää yhtä juutalaisten kanssa. Tämä ei pitänyt paikkansa ja Harold Rosenthalin paljastusten jälkeen vielä vähemmän, koska Rosenthal oli selvästi sanonut juutalaisten Jumalan olleen eri jumala kuin kristityillä. He palvoivat eri Jumalaa kuin kristityt ja olivat vihamielisiä kristinuskoa ja kristittyjä kohtaan. Kristinuskovaiset olivat erityisen haavoittuvia juutalaisten suhteen kaiken propagandan, uskontoon vaikuttamisen ja kristinuskoon synnytettyjen juutalaismyönteisten lahkojen vuoksi. Vain harvat ovat uskaltaneet uhmata yleistä pelkoa joutua syytetyksi antisemitismistä. Hullut lahkolaiset ja yksinkertaiset uskovaiset uskovat sokeasti judeokristillisiin valheisiin. Muut pelkäävät leimautumista. Vielä harvemmat juutalaiset tekevät poikkeuksia. Kun Mishpucka alkoi röyhkeästi syyttää olemattomaan holokaustiin vedoten ja muihin valheisiin vedoten syyttömiä itäeurooppalaisia ja käskyttää amerikkalaisia lähettämään heitä maasta pois kommunistimaiden Mishpuckan murhaamiksi, eräs juutalainen asianajaja G. B. Fleichman yritti puolustaa kroatialaista Mishpuckan vainoamaa syytöntä miestä (Andrya Artukovic). Havaittiin voimakas reaktio, jossa Mishpucka sai koko juutalaisyhteisön hyökkäämään urheaa asianajajaa vastaan julkisesti. Tämä piti rohkeasti päänsä, mutta joutui yhteisönsä hylkäämäksi. JDL järjesti jatkuvia mielenosoituksia. 85-vuotias dementoitunut Artukovic ei tiennyt tuon taivaallista, mistä oli kysymys. Puolalaisen Walluksen tapauksen jälkeen John Demjanjukin tapausta ei viety siviilioikeuteen. ”Natsien metsästäjät” järjestivät ”immigraatiopaneelin kuulemisen”. Se totesi uskovansa Demjanjukin olleen väitteiden mukainen keskitysleirivartija ja siksi hänet tuli luovuttaa Neuvostoliittoon tai Isreliin, jossa ”ei eläisi kauempaa kuin jääpuikko Saharassa”. Mieheltä riistettiin kansalaisuus ja hänet luovutettiin ulkomaille ilman asianmukaista laillista prosessia

Nyt Mishpuckalla siis on valtio (Israel) ja ydinaseet. Begin julisti pääministeriaikanaan, että antisemitismi ei enää olisi minkään valtion sisäinen asia. Begin uhosi puuttuvansa asioihin juutalaisten suojelemiseksi missä he vain asuivat. Ei ihme, että Weanin mielestä USA:n olisi riisuttava tämä rikollisvaltio aseista. Wean esittää hyökkäyksen USS Libertyä vastaan, kaikki raakuudet Lähi-idässä ja rahankeruun holohoaxin avulla, ADL-järjestön vihakampanjat amerikkalaisia ja kaikkia muita uskontoja ja kansoja vastaan, syyllistämiset ja Mishpuckan vallassa olevan juutalaisuuden oppien ja ideologioiden olevan silkkaa rasismia, vihaa ja ylivalta-ajattelua. Rubin ja JDL ajattelevat jokaisen ei-juutalaisen olevan ”natsi.” Diane Feinsteinin ja Bobbi Fiedlerin johdolla juutalaiset rasistit ovat riisumassa kunnon ihmisiltä aseita ja aseistamassa JDL-järjestöä ja muita juutalaisia murhakaarteja, jotta niiden olisi helppoa tulevaisuudessa tehdä mitä hyvänsä. TV-ohjelmat ja televisioyhtiöt olivat ja ovat Mishpuckan vallassa. Kaikki ohjelmat ovat Mishpuckan juutalaispropagandaa. Juutalaisten oma televisioverkosto oli paljon hyökkäävämmän propagandan edustaja. New Yorkista käsin Jessica Savitch ohjaa Leon Savitchia, tuomaria, joka järjesti L.A.:n veronmaksajilta 4,5 miljardia dollaria Southern California Power Authoritylle, Mishpuckan näennäiskorporaatiolle, jonka päätehtävä oli pestä suunnattomia summia, jotka Mishpuckan rikollisimperiumi oli varastanut. Maan rajat oli avattu laittomien ulkomaalaisten laumoille. Heidän avullaan maa syöstäisiin lähitulevaisuudessa verisiin mellakoihin ja levottomuuksiin, mikä mahdollistaisi Mishpuckan totaalisen vallan haltuunoton.

Tämä Weanin visioima kaaos ja levottomuuksien aika on ilmeisesti nyt lähellä toteutumistaan. Selvästi voimme nähdä tulevan sisällissodan, josta kaikki syyt kaadettaisiin eri kuppikuntien mielestä kaikkien muiden mahdollisten syntipukkien paitsi ei Mishpuckan ja juutalaisten niskoille. Kuten muistakin epäkohdista. Rabbi Meir Kahanen luoma JDL koksi salaisia varastoja jo tuolloin kaikenlaisia aseita. Kahane vaati USA:n kansalaisuuden, vaikka oli Israelin kansalainen. Hän syytti amerikkalaisia, etenkin valkoisia, kaikesta mahdollisesta, mutta oli itse ollut luomassa Israelia, jossa ajoi viimeisenkin vaikutusmahdollisuuden rippeiden anastamista muilta kuin juutalaisilta. Hän oli Beginin, mitä verenhimoisimman terroristin ihailija. Beginin ja Mishpuckan veriteot olivat Weann mukaan eräänlaista jumalanpalvelusta ja rituaalista väkivaltaa. Em. Clark on sanonut Weanin mukaan, että todellisuudessa kaaoksen alkaessa ”he” tulisivat ”ampumaan meksikolaiset ja mustaihoiset illegaalit immigrantit kuin koirat.” Vallankumoukset syövät lapsensa… Em. Kahane terrorisoi kaikin tavoin JDL-järjestönsä kanssa amerikkalaisia vaaleja. Yhteiskuntien terrorisointi ja rosvoaminen kaikin tavoin ajaminen kaaokseen on Weanin mukaan juutalaisuuteen liittyvän synkän Mishna-opin mukaista. Tietenkin kyse on vallan haltuun ottamisesta ja kaaoksesta, josta nostettaisiin uusi ”Jew World Order” tai ko. maassa ”uusi järjestys”.

Hävettää tehdä näin suppea ja hätäinen bloggaus yli 600-sivuisesta kirjasta, jossa riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka moneen kirjoitukseen. Kaikki olisi tietenkin hyvä selittää juurta jaksain yksityiskohtineen. Tämä on kirjoitettu ulkomuistista 3 tunnin aikana ja seuraavana päivänä täydennetty syksyllä taitettuja sivuja silmäillen. Toivottavasti kirja joskus saadaan nettiin pdf-muodossa. Lisättäköön joitain yksittäisiä juttuja vielä. Kun Wean vielä asettui ehdokkaaksi paikallispolitiikassa, hän ilmoittautui viimeisenä mahdollisena hetkenä 29.2.1980 toimiston sulkemisajankohtana. Kuitenkin vaaliteknisistä ja taktisista syistä valtamafia oli nimennyt tämän vuoksi vielä yhden ehdokkaan, Jack De Longin. Tämä oli tapahtunut kuitenkin puhelimitse ja paperit oli täytetty laittomasti määräajan jälkeen, vastaan ottajana muka sama virkailija. Asia oli selvästi todistettavissa usealla tavalla. Lakia oli rikottu raskaasti. Wean kertoo myös havaitusta vaalivilpistä. Silminnäkijät havaitsivat äänestyslippulaatikoita kuljetettavan pois kohti tuntematonta määränpäätä eräissä vaaleissa alueella.

Myöhemmin Wean toteaa Berensonin ja Nordmanin sekaantuneen Cohenin huumekauppaan. Muuan Abe Phillips oli myös näissä kuvioissa ja hänen kanssaan em. herrat hoitivat myös bail-out-bisnestä eli lahjuksia vastaan puuhattiin rikollisia ja muitakin vapaalle jalalle. Abe Phillips raiskasi muuan juutalaisen Weissin vaimon, Mary Mercadanten. Cohen vaati heitä hylkäämään kanteet. Weanilla oli nauha, jossa Mercadante alkoi uhkaamaan Cohenia. Weiss oli myös Cohenin miehiä, mutta rakastunut Maryyn. Mercadante uhkasi paljastaa likaiset temput Marilyn Monroen ja Kennedyn suhteen. Parittaja Piscitelli oli kertonut asiasta Monroen ystävälle Mercadantelle. Ilmeisesti myös Marilyn. Mercadante alkoi huutaa villejä asioita ja nimiä. Weiss tuli myös puhelimeen. Puhelimessa Cohen uhkasi tappaa sekä Weissin että Mercadanten. Mercadante pian murhattiin kaikista salailuista ja piilopaikasta huolimatta. Näin Phillipsiä ei voitu tuomita. Weanin mukaan Pregerson oli huumeiden salakuljetuksessa mukana. Mercadante murhattiin vain muutama kuukausi ennen Marilyn Monroen kuolemaa.

Tyypillinen Weanin esittelemä Mishpuckan rikos käyttämällä mafiavaltaansa oikeusistuimissa oli Jaime Fontin tapaus. Font omisti erittäin arvokkaalla alueella (Santa Barbarassa ja Venturan satamassa) kaksi ravintolaa ja kiinteistöjä. 42-vuotis Font kuoli 4.9.1983 hämärässä helikopterionnettomuudessa, jolle ei löytynyt selityksiä. Dennis Orrock väitti kuitenkin omistavansa Fontin testamentin, jonka tämä olisi juuri ennen kuolemaansa laatinut ja jossa tämä olisi sivuuttanut tyttärensä ja antanut kiinteistönsä eräälle Johnstonille ja eräälle Siplelle hallittavaksi. Tuomari Larry Storch totesi testamentin aidoksi ja kiinteistöt mainituille herroille. He taas myivät ne erittäin halvalla Larry Stonelle ja James Hardylle saman tuomarin luvalla omaisten kiivaasti vastustaessa tätäkin. Dennis Orrock oli pormestari, joka oli mm. myynyt 4,8 miljoonalla Berenson & co:n 2,5 miljoonalla ostaman maa-alueen ja kiinteistön veronmaksajille . Mishpuckan käyttämä kulissimies Saul Kay oli juuri tehnyt valheellisen arvioinnin 5 miljoonasta dollarista.

Jo Reaganin ollessa Kalifornian kuvernööri Wean oli esittänyt todisteet hänelle Berensonin, Nordmanin ja ”Red” Langomarsinon korruptiosta. Reagan oli kieltäytynyt toimimasta. Osavaltion senaattori Langomarsino (mafian puolesta) ja Reaganin nimittämä tuomari Clark (Mishpuckan puolesta) olivat ilmeisesti pystyneet manipuloimaan Reagania tai sitten hän joutui katsomaan tällaista sormiensa läpi tai oli mukana rikollisissa kuvioissa. Kaikki vetoomukset eri tahoille hylättiin säännöllisesti. 1987 Wean jakoi kirjansa jokaiselle edustajainhuoneen ja senaatin edustajalle. Reagan oli väittänyt, että ei voinut mitään ja oli sanonut todella toivovansa, että Wean löytäisi asianajajan, jonka avulla saisi asiaansa ajettua oikeudessa. Wean sanoo korruption ja rikollisuuden vallinneen yhtä lailla muissakin USA:n kaupungeissa ja osavaltioissa.

Kylmän sodan ajan yksi suuri huijaus oli Ethel ja Julius Rosenbergin vakoiluoikeudenkäynti. Mishpuckat tekivät propagandaa, vaikka olivat vallassa niin USA:ssa kuin Neuvostoliitossa. Tietämättömille massoille rummutettiin kaikessa olleen kyse antisemitismistä. Venäjän Mishpucka ulvoi myös tätä laulua vasemmistolaisten idioottien kera Lännessä. Rosenbergien oikeudenkäynnissä tuomari, syyttäjä ja puolustusasianajaja olivat juutalaisia. Tuomari Irving Kaufman ohjasi näytelmää taidokkaasti. Weanille prosessista tulee mieleen Irving Rubinin oikeudenkäynti tämän luvattua rahaa kristittyjen murhaajille ja silpojille. Vapauttavaan tuomioon riitti yksi juutalainen juryn jäsenenä. Kun kommunistit ja vasemmisto ym. syyttivät Mishpuckan johtamaa USA:aa antisemitismistä ja ”antikommunismista”, Mishpuckan johtamaa Neuvostoliittoa väitettiin myös juutalaisvainojen maaksi, vaikka siis se rääkyi syyttäen Länttä juutalaisvihaajaksi. Rosenbergien tapauksessa jos kyseessä olisivat olleet kristityt, selvä ja melko suuren luokan vakoilutapaus olisi johtanut tuomioon ja kommunistista uhkaa olisi torjuttu. Nyt kaikesta tehtiin vielä suurempi spektaakkeli, koska kyseessä olivat juutalaiset. (M: Suomenkin media paheksuu yhä avioparin tuomitsemista.) Venäläiset eivät enää pystyneet kontrolloimaan hallitustaan sen enempää kuin amerikkalaiset omaansa. Kun Mishpucka hallitsi kahta maailman vahvinta maata, se saattoi hallita koko maailmaa. Tämä onnistui usuttamalla amerikkalaiset ja Venäjän kansat toistensa kurkkuun kaikkialla. Ydinsodan uhalla peloteltiin etenkin länsimaiden kansoja. Rosenbergit olivat kuoleita jo tullessaan oikeudenkäyntiin, sillä heidät tuli hiljentää. Tuomari ja juutalaiset muutenkin saivat mainosta ja kukaan ei epäillyt nyt ainakaan tuomaria. Amerikkalaiset saivat myös tyydytystä, kun kommunismin kanssa ei enää veljeilty (muka). Tietenkin Mishpucka oli vuotanut kaikki salaisuudet ja ehkä Rosenbergienkin kautta. Heidät uhrattiin propagandalle. Mishpuckat Kiinassa ja N-liitossa antoivat ydinaseet Israelille, vaikka Israelia varustettiin koko kylmän sodan ajan muka vastapainoa Neuvostoliitolle. Tuomarista tulikin kuuluisa mies ja liittovaltiotason tuomari, joka muka taisteli mafiaa ja jakuzaa ym. vastaan. Mutta ei Mishpuckaa, johon kuului itse.

Kun George Ashley, eläkkeellä ollut historianopettaja oli julkisesti epäillyt holokaustia, JDL räjäytti hänen asuntonsa. JDL kiisti osallisuutensa, mutta valitteli miehen jäämistä henkiin. Kaikki tämä viha ja kaikki murhat ym. ihmisiä vastaan, jotka eivät suostu ajattelemaan tasan niin kuin juutalaiset haluavat (siis toistamaan valheita)…tämä kaikki niiden taholta, jotka koko ajan huutavat juutalaisten olevan vainottuja.

5.6.1984 kun Wean yritti äänestää persidentin vaaleissa, hän huomasi, että hänet oli poistettu äänestäjien rekisteristä.

Kun Wean varjosti Beginiä ja Cohenia, nämä tapasivat kerran myös Caspar Weinbergerin. Weinberger liittyi erääseen ilotyttöjuttuun. Hän oli ollut paljastusfilmillä, jossa hän oli ostanut sadomasokistisia palveluita tunnetun ilotytön luona ja mafia oli kuvannut aktin. Weinberger oli kai jokin masokisti.

Tunnetun lakimiehen Lyman Smithin ja tämän vaimon Charlenen kaksoismurha kuohutti kansaa. Piirisyyttäjä Michael Bradbury oli kovilla, sillä Mishpucka vaati tapauksen selvittämistä. Viimein tehtiin pidätys 20.11.1981, mutta syytteet oli pudotettava, koska ne perustuivat vähämielisen papin puheisiin. Smithien kuolemassa oli jotain synkkää. Kolme vuotta aiemmin Smith oli perustanut korporaation Maverick International Airlines. Se oli maailman laajin karjan kuljettaja ilmateitse. Kaksi Boeing 707:ää lensivät Stewart Airportista Iraniin . Paluumatkalla Lymanin koneet toivat autonosia, kenkiä tms. Italiasta ja kukkia tai vihanneksia Israelista. Kuitenkin joskus ison lastin kokaiinia, mistä Lyman ei tiennyt mitään ja mitä ei ollut rahtikirjoissa. 1,5 vuotta karjanrahtaus toimi, mutta sitten shaahi kukistui ja lennot Iraniin loppuivat. Yksi konista myytiin pois. Ajat olivat vaikeat. Smith alkoi ihmetellä sitä, miksi paluumatkojen lastit olivat niin pieniä ja tuottamattomia. Eräs työntekijä tuli paljastaneeksi kokaiinikuljetukset luullen Smithin olleen osa liigaa. Hänelle paljastui, että hänen lakimieskumppaninsa Steven Stone oli ollut rikollisen toiminnan aivot. Stone rikostovereineen oli tehnyt miljoonia rikollisesti, kun hän oli taistellut tuottamattoman firman pystyssä pitämiseksi. William Morgan Hetrick lentokentältä oli ollut Stonen kumppani ja tämä taas oli ollut tuomari Larry Storchin kumppani, jolla myös oli ollut lentokone. Smith tajusi, että ainoa mahdollisuus selvitä ilman mahdollista syntipukin osaa oli tulla tuomariksi. Hän ilmoitti kuitenkin tietonsa Stonelle ja Hetrickille ja tuomari Heatonille. Pian Smithit olivat vainajia ja hieman tämän jälkeen myös Heaton ja hänen vaimonsa kuolivat ”lento-onnettomuudessa”. Hetrick joutui kiinni huumekuljetuksista, mutta hän katosi. Mishpuckalla ei ollut varaa antaa hänen puhua. Hän tiesi aivan liikaa. Mishpucka Marvin Lewinsky aka Lewis oli juuri käynyt kertomassa ilouutisen Smithille ennen murhaa: Hänet nimitettäisiin tuomariksi minä hetkenä hyvänsä. Vastaava ilmoitus oli tehty aikoinaan myös toiselle tuomariksi aikoneelle ja sama Lewis oi ilmoittanut asiasta eräälle Hugh Gallagherille Weanin ollessa tämän seurassa. Pian tämän jälkeen hänkin oli kuollut. Merkillinen sattuma oli myös ollut, että Galagher oli ollut töissä samassa lakifirmassa kuin Smith. Mishpucka rakasti tällaista pilkkaa ”kuoleman suudelmilla”. Heaton oli ollut Weanin tuttuja ja hän näki hieman ennen tämän kuolemaa Heatonin. Tämä oli katunut sitä, että oli aikoinaan ollut pakotettu Berensonin kiristyskoukussa toimimaan Weania vastaan. Harmaakasvoinen Berenson oli nähnyt tämän heidän uuden tapaamisensa. Hänen täytyi olla korkealla Mishpuckan hierarkiassa.

Yhdessä Gallagherin kanssa oli kuollut tunnettu ylituomari West. Samaan aikaan oli ihmetelty, miksi tuntematon piirituomari Shaw haastoi vaalissa Westin ilman mitään mahdollisuuksia. Pian Westin ja Gallagherin kadottua merellä heidät julistettiin kuolleiksi (Mishpuckan toimesta) ja Shawista tuli ylituomari Mishpuckan nimittämänä. Gallagherin ja Westin kanssa merellä oli ollut muuan Deihl. Tämä oli pian eronnut vaimostaan. Wean päätti yrittää puhua vaimolle, mutta tämä olikin pian eron jälkeen kuollut ”astmakohtaukseen” sairaalassa. Kuolintodistusta ja ruumiinavaustietoja ei vain löytynyt mistään. Ilmeisesti Deihl oli murhattu, koska tiesi liikaa.

Harry Pregerson oli ilmeisesti vahvasti mukana toiminnassa, jonka tavoitteena oli tehdä kaikista tuomareista Mishpucka-juutalaisia. Lopulta tuli aika, jolloin Micky Cohenin oppipoika Pregerson pääsi tuomariksi ja lopulta hän petti Cohenin ja pidätti tämän veropetoksesta epäiltynä. Aikansa kutakin. Ilmeisesti Cohen luuli olevansa korvaamaton, koska uhosi kirjoittavansa kirjankin. Pian mielenvikainen vanki pääsi tekemään Cohenille aivovamman. Kirurgi pelasti aivot, mutta kirjoitushalut katosivat samalla hetkellä, kun Cohen pääsi pois vankilasta. Pian hän kuoli. Mishpuckan johtajan nimi ei selvinnyt Weanille koskaan. Hän epäili sen olevan Nathan Turkebtahn, joka olisi vaihtanut nimensä joksikin muuksi. Wean toteaa lopussa Mishpuckan syövän Amerikkaa elävältä. Wall Streetillä Mishpuckat hallitsevat täysin ja ryöstävät maan taloudesta suunnattomia summia etc. Suuryritykset ja kaikki muukin oli jo kauan sitten luisumassa Mishpuckalle.

Georgie Piscitelli siis oli Marilyn Monroen ja Mary Mercadanten parittaja, joka teki töitä Cohenille. Vastenmielinen valehtelija Anthony Summers on heittänyt lokaa Kennedyjen päälle vihjailemalla näiden syyllisyydestä. Jopa että Bobby olisi ollut Marilyn Monroen kanssa kuolinyönä. Wean toteaa tuolloin Marilynin kanssa olleen saman Piscitellin, joka oli Marilynin rakastajakin ja siis ohjailija. Piscitelli oli tarpeeksi varomaton ja kertoi Monroen ja Kennedyn yhteen saattamisesta Beginin ja Cohenin toimeksiannosta. Eunice Murray tiesi Piscitellistä, mutta pelkäsi ja pysyi huoneessaan. Tämän lähdettyä Eunice heti meni katsomaan Marilyniä ja löysi tämän tiedottomana. Hän hälytti heti tri Greensonin, Monroen psykiatrin. Tämä otti yhteyttä Monroen agenttiin Arthur Jacobsiin. He saapuivat paikalle ennen puoltayötä, lähes yhtä aikaa ambulanssin kanssa. He menivät ambulanssin mukaan ja huomasivat Marilynin kuolleeksi. He vaativat Marilynin takaisin ja väittivät sitä silkaksi yliannostukseksi. Milton Rudin, Marilynin asianajaja oli juuri tullut ja Jacobs pyysivät Freddie O’tashia huolehtimaan yksityiskohdista, kuten ambulanssimatkan salaamisesta. Heti alusta lähtien Marilyn oli ollut täydellisesti Mishpucka-väen ympäröimä. Summers nimeää heistä monia kirjassaan Goddess. Lääkäreitä, reporttereita, agentteja, näyttelijävalmentajia, ohjaajia, tuottajia ja lakimiehiä. Näinä vuosina hänelle syötettiin kaikenlaisia huumeita ja lääkkeitä tohtorien kuten Greenson ja Hyman Engleberg toimesta. Huumeiden ja lääkkeiden avulla he kontrolloivat röyhkeästi ja häikäilemättömästi Marilyniä. Lähes neljä tuntia Mishpuckat touhusivat Marilynin kotona ennen kuin kutsuivat poliisit.

Summers ei mainitse Hollywood-madamea, Joey Bishopia tai Joe di Carloa kirjassaan. Di Carlo olisi ollut vielä elossa ja tiennyt Cohenin ja Beginin metkuista. Summers oli haastatellut Weania ja Wean oli kertonut kaiken tietämänsä hänelle. Ilmaisesti mafiaa paljon saatanallisempi rikollisjoukkio oli kieltänyt Summersia kirjoittamasta mitään, joka sotkisi sen Marilynin tai Kennedyn murhiin. Mercadante oli uhannut kertoa myös Marilynille lisää Cohenin juonista ja kuinka Piscitelli toteutti ne. Seuraavana päivänä Mary oli kuollut. Myös Marilyn oli huomannut sen, kuinka häntä käytettiin hyväksi ja myös oli uhannut paljastaa kaiken. Juuri ennen kuolemaansa Marilyn oli kovasti yrittänyt soittaa Kennedyille, mutta turhaan. Muutaman kuukauden kuluttua myös Marilyn oli kuollut. Näin siis Wean. O’tashilla ja Hoffalla ei ikinä ollut mitään kuvanauhaa Marilynistä ja Kannedystä, mutta Marilynistä ja Piscitellistä oli nauha O’tashilla. Sen kanssa hän vihjaili, että hänellä muka olisi Kennedy-nauha.Goddessin tarkoitus oli kai pelästyttää Teddy Kennedy luopumaan ehdokkuudestaan 1988 presidentinvaaleissa. ”Mishpucka näytti propagandakoneistonsa mahdin. Weanin salakuuntelunauhat katosivat varapiirisyyttäjä Joe Buschille, johon he luottivat. Niistä ei ole kuulunut sen jälkeen ja hieman myöhemmin Buschista tuli piirisyyttäjä.”

1987: ”Amerikan aika on käymässä vähiin. Mishpucka lähestyy päämääräänsä, joka on totaalinen maailman hallitseminen. Juutalainen kaaoksen, korruption ja konspiraation laki on luettu Israelista kaikkialle maailmaan ja sen mukaisesti kontrolloidaan Mishpuckan aselähetyksiä joka maailman kolkkaan mielisairaille rikollisille. Israelilaiset agenttiprovokaattorit kaikkialla puuhaavat väkivaltaa, levottomuuksia, pommi-iskuja, salamurhia, hirvittävän terrorismin purkauksia. Mishpucka, pahuuden organisaatio, niin mahtava, että se voi murhata rankaisematta USA:n presidentin ei pelkää mitään. Mishpucka on soluttanut myös USA:n armeijaa. Mishpuckan murhaavan luonnon suora ilmaus oli hyökkäys USS Libertyä vastaan. SOS-sanomat kierrätettiin petollisesti kaukaisiin asemiin. Lopulta avuksi lähetettiin hävittäjiä, mutta ne kutsuttiin takaisin. Mishpuckan mahti kongressin ylitse nähtiin siitä, että kongressi auttoi salaamaan Israelin hyökkäyksen. Mishpucka-agentit järjestävät Etelä-Afrikkaan jatkuvasti murhia ja levottomuuksia. Kuten arabien rikkaat öljykentät, Etelä-Afrikan timanttikaivokset ovat Mishpuckan ensisijaisia targetteja. Kaaos. Kaaos.”

Reagan huijasi kansaa vapaakauppa-aatteillaan, kun se johti vain amerikkalaisen teollisuuden tuhoon. Vielä kauheampaa hulluutta oli nimittää Mishpucka Alex Kozinsky elinikäiseksi liittovaltion valitusoikeuden johtajaksi San Franciscoon. 35-vuotiaasta Venäjän juutalaisesta tuli mystisesti Reaganin lakimies ja lakiavustaja korkeimman oikeuden presidentille Warren Burgerille. Tämä petollinen Mishpucka itse asiassa haamukirjoitti korkeimman oikeuden tärkeitä päätöksiä. UUdessa asemassaan tämä agenttiprovokaattori pystyi sabotoimaan tärkeät tutkimukset armeijan tuhlauksesta ja prokura- / välitysväärennöksistä. Jessie james syytti Kozinskyä absoluuttisesta valehtelusta jo tämän konfirmaatiokuulemisessa 17.5.1985

Weanin mukaan Lyndon B. Johnson ei suinkaan ollut mikään päätekijä Kennedyn murhassa tai sen peittelyssä. Weanin mukaan hänet taivutettiin peittelyyn Mishpuckan taholta. Joka tapauksessa hän oli pikkutekijä, kuten kaikki USA:n presidentit. Toisten mukaan hän on itsekin juutalainen. Johnsonin mukaan ”40 ihmistä kuolee, jos totuus kerrotaan”. Myös Jack Ruby oli huolissaan murhan selviämisestä. Hän pelkäsi puoletaan miljoonien juutalaisten kuolevan siinä tapauksessa (Merkillistä, kuinka he tosin joka käänteessä ulvovat jolokaustin olevan edessä tai mahdollinen).

Weanin mukaan vain perustuslain mukaan toimiva senaatti voi pelastaa USA:n. Sata petollista senaattoria oli raunioittamassa maan. Pienen ryhmän, joka oli vielä moraalinen (onkohan enää? oliko tuolloin edes?), oli oltava lujana. Jos näin ei tapahtuisi, edessä olisi kansannousu ja/tai tuho.

Synopsiksessa 1996 on mielenkiintoinen ajatus yhdestä ulottuvuudesta Oklahoman pommi-iskuun 1995. Wean sanoo Mishpuckan varastaneen arkistoista kaikki tositteet rikoksistaan ja talouskähminnöistään ja vieneen arkistot muualle. Sen jälkeen väitettiin pommi-iskun tuhonneen ne. Tietenkin Mishpucka oli pommi-iskun takana. Senaattori Feinstein taas tarjoilee Weanin mukaan FBI-aineistoa ADL-järjestöllä, joka vakoilee ihmisiä ja käyttää aineistoa esim. kongressin jäsenten kiristämiseen. No ovathan nuo järjestöt ennenkin pelanneet saumattomasti yhteen FBI ja ADL.

19.2.2014: Tuossa linkissä on otteita tästä 1987 kirjasta. Lainataanpas tähän hieman:

”He’d felt it; he knew he was on to something big. Frank and I were amused at his exuberant rantings in the van. We’d kidded him, but we knew Henry was no novice with his imagination running wild. I remembered Hank’s words, “Mickey was sounding real important. Like he’s going in for big politics; he cursed Kennedy and his Peace Corps, and wasting millions on two-bit countries in Africa and South America.” But what really chilled me now was recalling Hank’s vivid description of their aroused, excited conversation about, “War and Peace and the catastrophic possibilities of losing ”multibillion’ dollar Defense appropriations.” We had tailed Cohen and Begin to Belli’s house in the hills above Sunset Boulevard, where they met a mysterious guest, Caspar Weinberger.

To Frank and me this incident had meant intelligence information of obvious value, because of Begin, the terrorist’s, presence. But hell, it would be more than twenty years before it began to add up. We had not known Weinberger was the head man of a giant “corporate colossus” with powerful tentacles around the globe. The corporation was constructing “billions of dollars” of U.S. military installations in Europe, the Mediterranean, and in Southeast Asia because of overt threats of war. Until Conspiracy, Chapter 21, I hadn’t known the biggest threat in the world to Weinberger’s billions was news of President Kennedy’s negotiations of World Peace.”

”With the killing of JFK, all thoughts and hope of Peace were instantly destroyed, shattered along with the lives, limbs and minds of thousands of America’s young men caught up in the “premeditated insanity of Viet Nam’s holocaust. And now, fantastically, over two decades later, Caspar Weinberger is the Secretary of Defense, demanding billions upon billions for his corporation to construct military installations. And this in the “face” of the tragic loss of servicemen’s lives and the abandonment of billions of dollars of military bases and equipment in the “catastrophe” of Vienam. Simultaneously, he sinisterly demoralizes U.S. military strength and morale by undermining the servicemen’s traditional pension plan.”

”Belli was Ruby’s lawyer. He refused to put Ruby on the stand for fear he’d lose control of his mouth and spill why he shot Oswald. Babbling, “I have been used for a purpose,” Ruby was frightened almost to death by the Mishpucka about what would happen if he broke and revealed that the assassination of President Kennedy was a Jew plot. They had put the full blame on him for endangering their master scheme with his failure to kill Oswald the first time. He was told, “It would mean the torture of his family and Jews in the streets. There would be a total extermination of the Jews if the truth came out.” Traumatized by the Mishpuckas’ threats, Ruby, terrified, ranted on about his Jewish origins and how, “Jews would be killed by the millions because of what he’d done”.

Four days after JFK’s funeral, Lyndon Johnson, now President, summoned Chief Justice Earl Warren to the White House. Melodramatically he informed Warren that it was his National duty to head a “Commission of Inquiry” into the murder of Kennedy. Johnson told him, “If certain dangerous facts were not concealed it could cost forty million lives.” Then commenced one of the most lurid, official, Governmental cover-ups of all time. Over the years it has grown into a national disgrace. Public demand for the true facts of the assassination of the popular John Kennedy has burgeoned and multiplied out of Government control.

At one point Ruby was ready to talk; he stated, “The murder of JFK was an act of ‘overthrowing’ the Government”. Then, most significantly, he elaborated, ‘I know who had President Kennedy killed”. Ruby told Chief Justice Earl Warren, in person, his life was in danger and that if he would arrange to get him to D.C. under his protection, he would talk. Repeatedly, eight times in all, Oswald’s killer begged Warren to arrange his transfer to D.C.; the Justice refused.

Several times when pressured, President Johnson had invoked secrecy in the name of National Security. It was to cover-up, first: the Phony Assassination by Hunt; and second: the Real Assassination committed by the Mishpucka. Hunt’s wild scheme had created the lunatic effect of positioning Kennedy as the target in a shooting gallery. Johnson’s National Security fears were tied to the Real Assassination operation. If it became known to the public that President Kennedy was killed by the Jews it could ignite a ‘Holy War’. Forty million Jews In America could bs exterminated, precisely as Ruby fearfully predicted, “Jews will be killed by the millions because of what I have done.””

Tosiaan tuo Caspar Weinberger oli varustelujättien mies jo tuolloin. ”Sotateollinen kompleksi” on lähes sama asia kuin Mishpucka. Kenneyn liennytys uhkasi jo suunniteltuja sota- ja huumeprojekteja ja Israelin aseistamista / varustelukierrettä. Asekauppoja kaiken maailman sisseille ym. Jäi mainitsematta, että Weinberger oli Beginin ja Cohenin tapailema henkilö myös. Tietenkin murha myös ratkaisi kulissien takana käydyn erittäin purevan ja hyvin salatun kiistan Israelin ydinaseista. Vasta 1991 paljastettiin tämä ja 90-luvulla lisää Kennedyn ja Israelin johdon kirjeenvaihtoa. Kennedy oli lähettänyt uhkavaatimuksen, joten hänet täytyi tappaa. Samalla ratkaistiin monta asiaa.

Kommentit / näytteet:

Tuorempaa Weania löytyy pdf-muodossa.

Joo tuossa tuo uuden alueen nimi. Pitää kaivaa vielä jossain välissä syrjäytettyjen virkamiesten ja poliitikkojen nimet ja asemat tuosta bloggauksen alusta. Muutama mehevä konnakoukku pitäisi myös kaivaa esiin kun jaksaa.

http://www.iamthewitness.com/books/Gareth.L.Wean/The.Anatomy.of.a.Conspiracy.of.Race.Riots.and.Revolution.htm

Lyhyempi näyte
http://iamthewitness.com/books/?dir=Gareth.L.Wean%2F

Tuolla on Kennedy-luku kirjasta ja lisää tuota riots-juttua

2 Loppuluvusta:”Approximately 1958, while working as a Det. Sgt. for Ventura Police Dept., I came upon a
plot by very wealthy Ventura County people; bankers, lawyers, and judges, to foment,
instigate, and fan the flames of massive racial riots nationwide. These politically powerful
Ventura people were associated with the mastermind of this evil plot, Federal Judge Harry
Pregerson and his gangster associates, Mickey Cohen and Abie and Hy Phillips.
Cohen and Pregerson were conducting burglaries of National Guard Armories, stealing
large amounts of automatic weapons to be cached and used when the racial riots could be
turned into full blown racial revolution that police departments could not contain or handle;
the National Guard would be called in and the role of the police as civil protectors of the
public would be dissolved.
I had received information that William P. Clark, a Ventura County lawyer was involved in
the plots to incite racial riots and revolutions and a participant in the burglary of the Oxnard National Guard Armory, and that he kept a 50 caliber military machine gun which he
mounted in his house making statements that, ”When the revolution comes I’ll be ready, I’m
going to kill every nigger and Mexican that comes within range of my house”. When Jesse
Jackson was running for U.S. Senate against Senator Strom Thurmond and I decided to get
this information and evidence to Jackson, as a candidate — perhaps he could expose the
insidious plot to discredit and destroy laws enforcement and stop it. I met with a friend of
Jackson’s, a Reverend Brookins, at his office in Los Angeles”

3 Ahaa, tuolla synopsiksessa tietenkin myös 1996 kerrotaan John Towerin sukunimi.

Tuossa Piperin False Flags kirjassa kerrotan, että Howard Hunt ei ole mitään ”kuolinvuodetunnustusta” tehnyt. Tämä on Alex Jonesin hypettämää ja väärentämää valehtelua. Hunt kuoli vuonna 2007 ja väitetty tunnustus on vain Huntin oma spekulaatio konspiraatiosta ja syyllisistä. Hän itse sanoutuu täysin irti murhasta tietenkin. Hän ei sano tietävänsä, vaan arvelevansa. Hänen poikansa on myös hieman värittänyt asiaa ja haastattelussa oli myös JFK-tutkijaa esittävä korkean vallan edustaja Eric Hamburg.

Tietenkin Hunt epäili presidentti Johnsonia. Alex Jonesin tehtävä on tietenkin myös syttää presidentti Johnsonia pääarkkitehdiksi ja vaieta Israelista. Jones myös vaalii kuubalaispakolaisten tarinaa ja pauhaa Howard Huntia osaksi murhajuonta (ja ”natseja” ja ”Bushia” LBJ:n lisäksi). Todella törkeää valehdella Huntin muka tehneen jonkin ”kuolinvuodetunnustuksen”. Tämä valhe on jostain syystä kuitenkin muutunut vaihtoehtomediassa totuudeksi ja itsekin olin siinä käsityksessä, että mies olisi pantu valehtelemaan kuolinvuoteellaan tai väitetty hänen tehneen niin. Kyse on kuitenkin hölynpölystä, jota tosiasiassa siis suositaan. Alex Jones on tunnetusti henkilö, joka JFK-asiassa huutaa hiljaiseksi soittajat, jotka alkavat puhua Mossadin mahdollisesta roolista ja Israelin. He saavat kuulla kunniansa. Samaan aikaan, kun vuonna 2006 Jones onnitteli puhelimessa MC iperiä uudesta ohjelmasta, Jones yritti salakavalasti samaan aikaan saada Piperin ohjelman pois radiosta.

Valeoppositio siis on höynäyttänyt valtaosan ihmisiä uskomaan Huntin syyllisyyteen ja hänen olleen päätekijöitä toteutuspuolella. Itse murha olisi siis valeopposition mielestä LBJ:n junailema. CIA tietenkin mukana ja ”illut” ja ”banksterit” mahdollisesti myös, mutta yleensä LBJ saa kaiken huomion.

Kirjassa The Final Judgement (ja tuossa False flags kirjassa kerrataan) kerrotaan, kuinka juuri CIA:n vastavakoilun johto ”vuoti” memon, joka syyllisti Huntia. Hunt nimenomaan uhrattiin julkisuudelle. Vuotamiseen osallitui 70-luvulla useita myöhemmin melko tunnetuja nimiä. Esim. Richard Perle. Jo tästä voi päätellä, miksi Jones meuhkaa H. Huntista.

Malluainen 8.12.2015
Linkki kadonnut

En ole katsonut dokkaria. Giulianin Elvis-podcastissä mainittiin, että tämä nyrkkeilijä murhattiin 10 päivän sisällä siitä, että oli kieltäytynyt häviämäst tahallaan. Wean tutki myös Listonin saamia uhkauksia toisen ottelun osalta (Muhammad Alia vastaan), Juutalainen mafia murhasi Listonin ja jostain syystä poliisi väitti huumeiden yliannostukseksi, vaikka mies ei edes käyttänyt huumeita.

Miksihän tämä bloggaus on MC Piperin kirjojen tagissa, kun tässä on kyse Weanin omasta kirjasta. No sain idean kirjan ostoon Piperin kirjoista.

Dokkari katsottu (20 min jälkeen vaihdettava tubevidota puuttuvan äänen vuoksi): Huhhuh, HBO:n dokkari. Poliisi kuulemma vainosi miestä, kun tällä oli tapana ajella ylinopeutta ja riehua kännissä. No niinhän Tapani Kansakin aikoinaan väitti poliisin kiinnostuksesta. Mustilla on näköjään tapana syyyllistäää poliisi kaikesta ja väittää sen haukkuneen. Kommunistinen media säestää.

On muistetava, että Jenkkilässä siis poliisi ei juuri juutalaisia saanut tutkia ja julksiuudessa väitettiin aina joitain italilaisia syyllisiksi tai päätekijöiksi. Siis myös poliisi eikä vain media. Siten on suhatuduttava epäillen myös tuossa väotettyyn Listonin nuorempien vuosien tönantajaan. Las Vegasissa siis hääräsi ainakin tuttu porukka. Kyllä ne juutalaismafialta nuo vaatimukset sopuottelusta Alia vastaan ovat tulleet. Dokkarissa epäilyjä heitetään jopa islamilaista yhteisöä kohtan…

Liston siis repsahti ja joi eikä harjoitellut kunnolla. Ali yllätti. Sittenhän oli harjoitellut toista kohtaamista vastaan, mutta siis se vaikutti sopuottelulta. Uhkauksia siis tutkittiin laajoin voimin.

Liston loi uraa myöhemmin nyrkkeilemällä Vegasissa ja pääsi myös telkkuun. Hän oli kuitenkin malkoisten konnien paimentama.


Nimetön Luuseri 26.5.2016
Pahalle haisee myös suomen vapaamuurarilakeijoiden oikeuslaitos ;
http://www.ksml.fi/kotimaa/Pyromaaniksi-leimattu-istui-709-päivää-vankilassa-Yritettiin-tehdä-psyykkisesti-sairasta/774917


Malluainen 27.5.2016
Tuo nyt on ihan tyypillistä poliisin ikiaikaista toimintaa ja oikeustoimen/rikostutkinnan. Syyllinen halutaan ja on päähänpinttymiä tms. Sopiva kandidaatti kun löytyy, niin hänet jyrätään syylliseksi. Tunnetuin esimerkkki Suomesta on eräs mopomies Savon retkellä v. 1960. Selviä todisteita unohdetaan ym. Vapaamuurarit tietenkin ovat soiluttaneet kaiken, mutta heillä on tietenkin suurempia suunnitelmia. Tietenkin väärinkäytökset ovat rutiininomaisempia ehkä ja moraali paljon huonompaa heidän myötään. Jos juttu pääsee lehteen, joka edustaa maailmanjuutalaisuutta ja siis vapaamuurarimafiaa, taitaa kyse olla jostain muusta.

4 vastausta artikkeliin “Gary L. Wean: There’s a Fish in the Courthouse

  1. Se Jari Aarnion tynnyrijuttu ja se epäsuora murhatuomio ovat täysin tekaistuja. Kuuntele http://pasilasyndrooma.fi
    Mitä tää ex-poliisi tietää kun joutuu noin ankaran oikeusmurhan kohteeksi ? Oliko paljastamassa jotain tosi isoa kalaa? Tyyliin jonkun tiedustelupalvelun / venäjän mafian huumebisnekset tai jotain?
    On yleisesti tiedossa että ainakin jenkkien valtiolliset elimet ovat oikeassa maailmassa sotkeutuneet huumekauppaan. Esim. CIA. TV-sarjoissa ne sen sijaan ovat pyhimyksiä.

    Tykkää

  2. Käsittääkseni oli liian tehokas ja KRP halusi kaiken tutkinnan itselleen. Ostin Myrkky-kirjan. Aarnion kannattaisi laittaa se pdf:ksi ilmaiseksi nettiin. Kirjastoista ei löydy tai ei ainakaan tämän kylän kirjastosta. Kirjasta pitäisi tehdä bloggaus, jos jaksaisi. Mutta onhan tuo ajojahti niin ilmiselvää kai jo jokaiselle. Tuon murhatuomion jälkeen en kyllä enää luota pätkääkään poliisiin tai oikeuslaitokseen. En kyllä oikeastaan ole tähänkään saakka luottanut aikoihin.Nyty meni viimeisetkin rippeet.

    KRP on jo jäänyt kiinni yhden takavarikkoeränsä päätymisestä huumekauppaan kadulla. KRP haluaa turvata mafian huumekaupan

    Tykkää

    1. Joo mulla on kans tuo Aarnion Myrkky-kirja. Kyllä leuat loksahti auki monta kertaa sitä lukiessa, miten älyvapaisiin epäloogisuuksiin tuomarit uskoivat. Mm. mies nosti muka yksin 200kg tynnyrin kapeasta matkailuauton ovesta sisään ja oli monessa paikassa samaan aikaan. Melkein kaikki vastaavat syyttäjän kehittelemät satutarinat meni läpi ja korruptio suorastaan haisee. Ne kännykkä seurantatiedot ei ole mikään todiste koska Aarnio asui samoilla seuduilla. Itseasiassa Pasilassa. Hän käsittääkseni myös tutki tynnyrijuttua. Ovatko palomiehet siis myös syyllisiä tulipaloihin, kun ovat melkein aina samoissa lokaatioissa missa palaa?

      Kaiken kruunaa se Aarnion oman talonsa pihalle tekemä rahakätkö – aivan ilmeinen lavastus. Tekisikö asiantuntija noin tökerön kätkön ? Oman talonsa pihaan ? Kukkapenkkiin? Ja pyytää sitten vangittuna ollessaan tutkinnan aikana kolleegojaan tekemään pihatöitä just siinä kohtaa ? Älykäs poliisi kuitenkin kyseessä. Mulla kans luottamus nolla oikeuslaitokseen, poliisiin ja kohta tiettyihin viranomaisiinkin. Myös nuo pasilasyndroomat kannattaa kuunnella. Ihme että se sivu on vielä pystyssä.

      Tykkää

  3. Joo mä kuuntelin ne kirjan jälkeen. Jo nuo jatkuvat prosessit ja median puolueellisuus ja jyrääminen tuntuivat stalinistisilta näytösoikeudenkäynneiltä. Epäily oli vahva. Kun luin kirjan Totuus Tapaus Aarniosta, niin huomasin kirjailijan rivien välistä ja suoraankin paljastavan, että kyseessä on suuren luokan kusetus. Romaaneissaan hän tuntui piruilevan niille Hesarin toimittajille. Sitten lainasin Myrkyn ja karu totuus paljastui kaikessa alastomuudessaan. Sitten se kuunnelmasarja ja myös asianosaisten myöhemmät lausunnot tukevat kaikki Aarnion esitystä. Siis tuossahan on väärennetty kaikki kuulustelupöytäkirjatkin.

    Ihmeellistä, kuinka se naistoimittaja uskaltaa pitää sivustoa yllä. Saakohan hän kunnon töitä enää mistään?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: